Keskiaasianpaimenkoira

Keskiaasianpaimenkoira - itsenäinen karjan ja pihan vartija

Keskiaasianpaimenkoira ei kävele vierasta vastaan. Se jää paikalleen, katsoo ja päättää itse, onko joku tervetullut. Se sopii koiralle, joka on tuhansia vuosia vartioinut karjaa, karavaaneja ja asumuksia Keski-Aasian aroilla ja vuoristoissa, usein ilman että ihminen oli mukana. FCI:n standardi kuvaa sen itsevarmaksi, tasapainoiseksi, rauhalliseksi, ylpeäksi ja itsenäiseksi, luontaisella reviiriviettillä ja suurella rohkeudella suuria petoja kohtaan.

Se ei ole urheilullinen perhekoira vaan raskas, hitaasti kypsyvä vartija: täysikasvuinen vasta noin kolmen vuoden iässä, vähintään 65-70 cm korkea ja vähintään 40-50 kg painava. Se sopii kokeneelle omistajalle, jolla on tukeva aidattu piha, paljon aikaa sosiaalistamiseen ja vieraita, jotka noudattavat sovittuja sääntöjä. Suurin haittapuoli on voiman, oman harkinnan ja vieraisiin kohdistuvan epäluulon yhdistelmä, joka tavallisella asuinalueella aiheuttaa nopeasti jännitteitä. Joissakin maissa, muun muassa Tanskassa, rodun pitäminen on lisäksi lailla kielletty.

Perustiedot

• Nimi: keskiaasianpaimenkoira (venäjäksi Sredneasiatskaja Ovtcharka; englanniksi Central Asian Shepherd Dog; myös Alabai, lyhenne CAO; Kennelliiton nimi keskiaasiankoira)
• Alkuperä: entinen Neuvostoliitto (Keski-Aasian alueet); suojelija Venäjä
• Tunnustus: FCI-standardi nro 335 (englanninkielinen versio 9.2.2011), ryhmä 2, jaosto 2.2 molossityyppiset rodut, vuoristotyyppi, ilman käyttökoetta; myös UKC kuvaa rodun (Guardian Dog Group)
• Alkuperäinen tehtävä: karjan, karavaanien ja asumusten vartiointi; FCI mainitsee vartija- ja vahtikoiran
• Säkäkorkeus: vähintään 70 cm uroksilla ja 65 cm nartuilla; standardi ei mainitse enimmäiskokoa, suurempi koko on toivottava, kunhan mittasuhteet säilyvät
• Paino: vähintään 50 kg uroksilla ja 40 kg nartuilla; standardi ei mainitse enimmäispainoa
• Elinikä: suuntaa antava noin 10-14 vuotta; ruotsalainen rotuyhdistys mainitsee 10-12 vuotta, muut rotukuvaukset korkeampia arvoja; luotettavia populaatiolukuja ei löytynyt
• Turkki: karkea, suora kaksinkertainen turkki tiheällä aluskarvalla; lyhyt (3-5 cm) tai pidempi (7-10 cm) harjalla, housuilla ja hapsuilla
• Värit: kaikki värit paitsi geneettisesti sininen, geneettisesti ruskea ja tan mustalla vaipalla
• Liikunta: suuntaa antava tunti tai kaksi päivässä, jaettuna, sekä turvallinen alue, jolla se voi kulkea
• Koulutus: itsenäinen ja omaan tehtäväänsä suuntautunut; tarvitsee rauhallista, johdonmukaista ohjausta ja pitkää sosiaalistamista
• Hoito: keskitasoa; perusteellinen harjaus ja voimakas karvanvaihto
• Yksin oleminen: rakennettava vähitellen; kiinteää tuntimäärää ei voi antaa
• Ilmasto: UKC:n mukaan sitkeä ja mukautuu moniin ilmastoihin, mutta runsaan turkin ja kehon massan vuoksi lämpö vaatii huomiota
• Aloittelijat: ei sovellu

Nopea sopivuustarkistus

Sopii mahdollisesti, jos:

• sinulla on kokemusta suurista, itsenäisistä vartijaroduista ja pystyt sitoutumaan asiantuntevaan ohjaajaan;
• sinulla on korkea, tukevasti aidattu piha, jossa se voi vartioida aluettaan ilman että ohikulkijat yllyttävät sitä;
• sinulla on vuosien ajan aikaa sosiaalistamiseen, koska se on täysikasvuinen vasta noin kolmen vuoden iässä;
• olet etukäteen selvittänyt, mitkä säännöt koskevat maatasi, kuntaasi, vakuutusyhtiötäsi ja vuokranantajaasi.

Ei todennäköisesti sovi, jos:

• etsit ensimmäistä koiraa tai koiraa, joka tervehtii kaikkia ystävällisesti;
• asut kerrostalossa, rivitalossa tai vilkkaan kadun varrella ja päästät vieraita usein vapaasti sisään;
• haluat jättää koiran usein tuntikausiksi yksin vartioimaan aluetta;
• asut Tanskassa tai aiot muuttaa sinne, missä rotu on kielletty.

Nimi, tunnustus ja sukulaisrodut

FCI luettelee rodun venäläisellä nimellä Sredneasiatskaja Ovtcharka, englanniksi Central Asian Shepherd Dog (standardi nro 335). Virallinen standardi vahvistettiin 13. lokakuuta 2010 ja englanninkielinen versio on päivätty 9. helmikuuta 2011. Kasvattajien ja rotuyhdistysten parissa käytetään myös nimeä Alabai ja lyhennettä CAO; hollanniksi näkee myös Midden-Aziatische Owcharka. Kirjoitusasut Ovcharka, Ovtjarka ja Owtscharka tarkoittavat samaa rotua: ruotsalainen rotuyhdistys kirjoittaa, että mikään niistä ei ole toista oikeampi. Myös UKC kuvaa rodun ja sijoittaa sen Guardian Dog Group -ryhmään.

Sekaannus syntyy lähinnä sukulaisten vartijarotujen kanssa. Kaukasiankoira ja etelävenäläinen ovtcharka ovat omia FCI-rotujaan omine standardeineen, ja myös anatolianpaimenkoira ja tiibetinmastiffi muistuttavat sitä tyypiltään. FCI:n standardi mainitsee jopa mongolianpaimenkoiran ja tiibetinmastiffin sukulaisiksi. Rodun sisällä on erilaisia tyyppejä: ruotsalainen rotuyhdistys erottaa raskaammat, pyöreämmät koirat, joilla on paljon löysää ihoa, urheilullisemmat koirat tiukemmalla iholla sekä klassisesti molossimaisia piirteitä omaavat koirat, eikä halua arvostaa mitään näistä tyypeistä toisia enemmän. Ilmoitus, joka esittää yhden tyypin laadun merkkinä, ei siis kerro mitään terveydestä tai käytöksestä.

Historia ja alkuperäinen tehtävä

FCI:n mukaan rotu kehittyi yli neljätuhatta vuotta kestäneen luonnonvalinnan myötä alueella, joka ulottuu nykyisin Kaspianmereltä Kiinaan ja eteläiseltä Uralilta Afganistaniin. Esivanhemmat olivat vanhoja tiibetiläisiä koiria ja kiertolaisheimojen karjakoiria, läheistä sukua mongolianpaimenkoiralle ja tiibetinmastiffille. Ne suojelivat karjaa, karavaaneja ja asumuksia. Ankarat elinolot ja jatkuva taistelu petoja vastaan muovasivat rakenteen ja luonteen: vahva, pelkäämätön ja energiaa säästävä. 1930-luvulla Neuvostoliitossa aloitettiin tavoitteellinen jalostustyö rodun vakiinnuttamiseksi; ruotsalaisen rotuyhdistyksen mukaan rotu sai nykyisen nimensä vuonna 1935.

Arjessa tämä tarkoittaa koiraa, joka arvioi riskit itse eikä odota käskyä. Se ei ole jääräpäisyyttä vaan sen alkuperäistä työtä. Pohjois- ja Länsi-Euroopassa rotu on lukumääräisesti pieni; Ruotsissa ensimmäiset pennut syntyivät vasta vuonna 2007, kun taas saman yhdistyksen mukaan rotu on yleisempi Suomessa, Virossa, Latviassa, Tšekissä ja Puolassa. Pentua etsivän on siksi usein katsottava rajan yli.

Ulkonäkö ja fyysiset ominaisuudet

FCI kuvaa harmonisesti rakentuneen, suuren koiran, jolla on keskipitkä runko, joka on vain vähän pidempi kuin korkea. Keho on vankka, lihaksikas ja tilava ilman näkyviä lihaskimppuja. Uroksen ja nartun ero on selvä: urokset ovat massiivisempia ja rohkeampia, selkeämmällä säkällä ja suuremmalla päällä. Pää on massiivinen ja lähes suorakulmainen, litteällä kallolla, kohtalaisella otsapenkereellä ja tylpällä, täyteläisellä kuonolla. Nenä on musta (valkoisilla ja beigeillä koirilla se saa olla vaaleampi), huulet ovat paksut ja mieluiten mustapigmenttiset, hampaita on 42 ja silmät ovat keskikokoiset, soikeat ja tummanruskeat tai pähkinänruskeat.

Korvat ovat keskikokoiset, kolmiomaiset, paksut, matalalle kiinnittyneet ja riippuvat. Kaula on voimakas ja lihaksikas, ja sillä on tyypillinen kaulalöllö. Rinta on syvä, pitkä ja leveä; häntä on tyvestä paksu, melko korkealle kiinnittynyt ja sitä kannetaan sirpin tai löysän renkaan muodossa, levossa riippuen. Iho on paksu, kimmoisa ja löysä, ja se on tarkoitettu vaimentamaan petojen kanssa käytyjen taistelujen vammoja. Turkki on karkea ja suora, runsaalla aluskarvalla: lyhyt (3-5 cm) koko vartalolla tai pidempi (7-10 cm) harjalla, housuilla ja hapsuilla. Täysikasvuinen rotu on vasta noin kolmen vuoden iässä. FCI mainitsee, että korvat ja häntä typistetään perinteisesti alkuperämaassa ja maissa, joissa se ei ole kielletty; luonnollinen häntä on yhtä arvokas kuin typistetty. Ulkomailta tulevat koirat voivat siis olla typistettyjä; tarkista tuontisäännöt etukäteen.

Luonne ja temperamentti

Standardi kuvaa itsevarman, tasapainoisen, rauhallisen, ylpeän ja itsenäisen. Koira on hyvin rohkea, sillä on paljon kestävyyttä ja luontainen vietti puolustaa aluettaan; pelkäämättömyys suuria petoja kohtaan on tunnusmerkki. UKC lisää, että koira on uskollinen perheelleen mutta odottaa kunnioitusta, on epäluuloinen vieraita ja muita koiria kohtaan, vakaa ja tasapainoinen, kypsyy myöhään ja tarvitsee laajaa sosiaalistamista ja kärsivällistä koulutusta. Aggressiivisuus tai äärimmäinen arkuus on hylkäävä virhe; ärtyisää, hermostunutta tai pelokasta käytöstä rangaistaan ankarasti.

Käytännössä tämä tarkoittaa koiraa, joka voi maata rauhallisesti ja olla silti sekunnissa valppaana. Ruotsalainen rotuyhdistys korostaa, että välinpitämättömyys tai odottava asenne tuntemattomia kohtaan on normaalia, mutta pelko tai epävarmuus ei ole hyväksyttävää. Se, miten se reagoi odottamattomaan vieraaseen, aidan takana olevaan koiraan tai liian pitkälle tulevaan tuntemattomaan, riippuu jalostuslinjasta, sosiaalistamisesta ja omistajan johdonmukaisuudesta. Siksi vanhempaneläimet ja kasvattajan toiminta ovat yhtä tärkeitä kuin ulkonäkö.

Lapset, koirat, kissat ja vieraat

Vauvat ja pienet lapset: painon ja voiman vuoksi hyväntahtoinenkin koira voi vahingossa kaataa lapsen, eikä se aina tulkitse juoksevia, kiljuvia lapsia leikiksi. Älä koskaan jätä sitä ilman aikuisen valvontaa pienten lasten kanssa. Isommat lapset: voivat osallistua rauhallisiin rutiineihin, mutta johtajuus ja vierassäännöt pysyvät aikuisella. Huomioi myös lastesi ystävät, sillä vieraat lapset pihalla voidaan tulkita tunkeilijoiksi.

Tuntemattomat koirat: UKC kuvaa sen epäluuloiseksi muita koiria kohtaan; suunnittele kohtaamiset huolellisesti ja talutushihnassa. Kotona asuvat koirat: yhteiselo onnistuu usein hyvin, jos koirat kasvavat yhdessä tai tutustutetaan rauhallisesti; huomioi samaa sukupuolta olevat yhdistelmät. Kissat ja pienet kotieläimet: luotettavaa rotukohtaista tietoa ei löytynyt. Koira, joka hyväksyy perheen kissan, ei automaattisesti hyväksy naapurin kissaa puutarhassa. Vieraat ja lähetit: se on vartija; opeta se ottamaan vieraat vastaan rauhallisesti kiinteällä paikalla äläkä anna vieraiden hakea hallitsematonta kontaktia. Lähetit kuuluvat suljetun portin ulkopuolelle.

Vietit ja päivittäinen käytös

Sen tehtävä oli suojella, ei ajaa tai metsästää. Siitä seuraa vartiointi- ja reviirikäytös: se kiertää tontin rajaa, tarkkailee ääniä ja liikettä ulkona ja ilmoittaa havaintonsa syvällä, voimakkaalla haukulla. FCI puhuu luontaisesta reviiriviettistä; omistaja huomaa sen öisin, ohi ajavien autojen kohdalla ja jokaisen pihaan lähestyvän vieraan kohdalla.

Mitä omistaja näkee: koiran, joka makaa mielellään korkealla paikalla näköalalla, etäisen asenteen uusia ihmisiä kohtaan ja oman arvionsa siitä, mikä on uhka. Se vaatii, että opetat ajoissa, että sinä päätät, kuka tulee sisään, ja että se rauhoittuu, kun sanot sen olevan kunnossa. Se toimii harvoin pelkillä käskyillä; se toimii ennakoitavalla ympäristöllä, rajatulla alueella ja vuosien aikana rakennetulla siteellä.

Liikunta eri elämänvaiheissa

Pentu: lyhyitä, vapaita leikkihetkiä liukumattomalla alustalla ja paljon lepoa; vältä runsaita portaita, hyppyjä ja pitkiä kävelyjä kasvun aikana. Nuori koira: keho ja itseluottamus kasvavat noin kolmen vuoden ikään asti; lisää kävelyjä vähitellen, harjoittele hihnakäyttäytymistä ja jatka rauhoittumisen harjoittelua virikkeiden keskellä. Aikuinen koira: suuntaa antava tunti tai kaksi päivässä, jaettuna rauhallisiin kävelyihin, nuuskimiseen ja koulutukseen, sekä turvallinen alue, jolla se voi kulkea ja vartioida. Se ei ole juoksija eikä sen tarvitse juosta pyörän vieressä tai lenkkeilyllä. Seniori: lyhyempiä, rauhallisempia kierroksia, huomiota nivelille ja painolle sekä eläinlääkäri ontuessa tai jäykkyydessä.

Paksun turkin ja suuren kehon vuoksi lämpö vaatii huomiota: kävele kesällä aikaisin tai myöhään, tarjoa varjoa ja raikasta vettä ja lopeta ennen kuin se ylikuumenee. Kylmä ja sade eivät yleensä ole ongelma kaksinkertaisella turkilla.

Henkinen haaste ja työ

Koiralla ei ole metsästysvietti, jota pitäisi purkaa, mutta se tarvitsee tehtävän. Sopivia ovat rauhalliset etsintäleikit ja nenätyö kävelyillä, vaihtelevat reitit, lyhyet tottelevaisuus- ja kehonhallintaharjoitukset sekä rauhallisen tarkkailun oppiminen kiinteältä paikalta jatkuvan vartioinnin sijaan. Vetotyö sopivilla valjailla voi olla purkautumiskanava, mutta vasta kun koira on täysikasvuinen. Lajit kuten agility tai juokseminen rasittavat tämän kokoista koiraa yleensä liikaa. Vartiointi- tai purutyö ei ole itsetarkoitus eikä sovi rodulle ilman asiantuntevaa ohjausta; koira vartioi jo itsestään.

Koulutus ja sosiaalistaminen

Työskentele palkkiolla, lyhyillä harjoituksilla ja selkeillä, ennakoitavilla säännöillä. Kovat korjaukset tai konfrontaatiot lisäävät riskiä vahvalla, omaa harkintaa käyttävällä koiralla. Aloita ajoissa hihnakäyttäytyminen ilman vetämistä, oven edessä odottaminen, esineiden luovuttaminen ja vieraiden rauhallinen vastaanotto. Harjoittele hoitotoimenpiteitä ja eläinlääkärikäsittelyjä ja totuta koira myönteisesti sopivaan kuonokoppaan siltä varalta, että kuljetus tai eläinlääkärikäynti sitä vaatii.

Sosiaalistaminen tarkoittaa oppimista suhtautumaan neutraalisti ihmisiin, koiriin, liikenteeseen ja ääniin, ei jokaisen tervehtimistä. Koska rotu on täysikasvuinen vasta noin kolmen vuoden iässä, sosiaalistaminen jatkuu pitkälle pentuajan jälkeen. Luoksetulo ei ole luotettava ase; päästä irti vain siellä, missä se on turvallista ja sallittua. Kutsu käytösasiantuntija ajoissa apuun hyökkäilyn, ruoan puolustamisen tai kasvavan epävarmuuden vuoksi.

Yksin oleminen

Kiinteää tuntimäärää ei voi antaa. Koira on tottunut työskentelemään itsenäisesti ja voi hyvin maata rauhassa, mutta vartija, joka seisoo yksin puutarhassa, haukkuu usein, kiertää aitaa ja voi karata tai haastaa ohikulkijoita. Rakenna yksin oleminen sekunneista minuutteihin, tarjoa rauhaa ja tekemistä ja katso kameralla, miten se todella käyttäytyy. Pitkinä työpäivinä lemmikkihoitaja tai päivähoito on usein viisaampaa kuin toivoa, että se menee hyvin. Puutarha ei korvaa ihmisten läsnäoloa.

Asuminen, ympäristö, ilmasto ja matkustaminen

Kerrostalo: ei realistinen koon, äänen, vieraiden ja käytävien ja hissien virikkeiden vuoksi. Rivitalo ja kaupunki: yleensä sopimaton ahtaan tilan, naapureiden ja runsaiden virikkeiden vuoksi. Erillistalo ja maaseutu: tila auttaa, mutta puutarha ei korvaa kävelyjä eikä yhteistä tekemistä. Korkea, tukeva aita ja lukittava portti on tarpeen; huolehdi siitä, ettei koiralla ole näköyhteyttä kadulle, jos se yllyttää sitä. Huomioi riista, karja ja naapurit, jotka kuulevat sen haukun.

Lämpö vaatii varovaisuutta, erityisesti raskaammilla tyypeillä. Tarkista etukäteen kuljetuksen, loman, vuokran ja vakuutuksen säännöt ja huomaa, että jotkin maat kieltävät rodun (katso Lainsäädäntö maittain). Tukeva peti, jossa se mahtuu makaamaan pitkänään, on lepopaikka: mittaa koira nenästä hännän tyveen ja katso todellista makuualaa. Katso koiran pedit, tyynyt ja peitot.

Koot, kaulapannat ja valjaat

FCI antaa vain vähimmäiskorkeuden ja -painon. Kaula- ja rinnanympäryksille ei ole luotettavaa, perusteltua standardia, varsinkaan tyyppien välisten erojen vuoksi. Siksi emme anna kiinteitä mittoja; mittaa oma koirasi.

Näin mittaat: aseta pehmeä mittanauha kaulan ympärille kohtaan, jossa panta istuu, ja jätä tilaa kahdelle sormelle. Mittaa rinta leveimmästä kohdasta, noin kämmenen leveyden päästä etujalkojen takaa, myös kahden sormen tilalla. Vertaa tuotteen alueeseen. Rajakoossa valitse väljempi koko tai malli, jossa on lisää säätövaraa. Huomioi tiheä turkki ja kaulalöllö; valjaiden on jätettävä hartiat vapaiksi, ne eivät saa hiertää kainaloissa eivätkä voida liukua pään yli.

Valikoimasta: Morso H-valjaat on saatavana suurimmassa koossa (XL) rinnanympäryksille 70-100 cm ja nauhan leveys on 2,5 cm; tuote ei ilmoita vetokuormitusta, joten se on kävelyvaljas eikä ratkaisu koiralle, joka vetää kovaa. Trixie Rustic -nahkapanta on 4 cm leveä ja saatavana kokoina 38-47, 47-55 ja 55-65 cm; se sopii vain, jos koirasi kaula on enintään 65 cm. Lisää vaihtoehtoja löydät valjaista. Voima- ja vartijarodulle hihnan, pannan ja valjaiden kantavuus on tietoinen valinta.

Hoito

Harjaus: viikoittain tukevalla harjalla tai aluskarvaharavalla; karvanvaihdon aikana useammin. Kampaaminen ja aluskarvan poisto kuuluvat asiaan, trimmaus ei ole tarpeen. Pese vain likaisena, koiran shampoolla, huuhtele huolellisesti ja kuivaa; tiheä aluskarva kuivuu hitaasti. Korvat: tarkista punoitus, haju tai runsas korvavaha; anna eläinlääkärin arvioida vaivat. Silmät: huomioi löysät silmäluomet ja vuoto, erityisesti raskaammilla tyypeillä, joilla on paljon löysää ihoa.

Iho: pidä kaulalöllö ja mahdolliset ihopoimut kuivina ja puhtaina. Tassut: tarkista anturat karkean tai kuuman alustan jälkeen. Pidä kynnet lyhyinä ja harjaa hampaat säännöllisesti. Karvanvaihto: odota silloin runsaasti karvaa kotona. Trimmaussalonki ei ole tarpeen, mutta kaikkiin käsittelyihin totuttaminen alkaa jo pentuna, jotta 50 kilon tai raskaampi aikuinen koira sallii ne rauhallisesti.

Terveys ja vastuullinen jalostus

FCI:n standardi edellyttää, että jalostukseen käytetään vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rodunomaisen rakenteen omaavia koiria, että uroksilla on kaksi normaalisti laskeutunutta kivestä ja että käytös- tai ruumiillisia poikkeavuuksia omaavat koirat suljetaan pois. Ruotsalainen rotustrategia (2013) kirjoittaa, että rodulla on suhteellisen vähän geneettisesti ehdollisia sairauksia, mutta myös että terveystietoja on toistaiseksi rekisteröity vähän; yhdistys tavoittelee lonkka- ja kyynärnivelen dysplasian röntgentutkimusta kaikille jalostuskoirille ja haluaa pitää sukusiitoksen alhaisena. Laajaa, riippumatonta terveystutkimusta tästä rodusta ei löytynyt.

Rodulla kuvataan, kuten muillakin suurilla, raskailla koirilla, kohonnutta alttiutta lonkka- ja kyynärnivelen dysplasiaan. Vastuulliset kasvattajat tutkituttavat vanhempaneläimet yleensä röntgenillä, ja vanhempaneläinten käytöskuvaus on arvokas. Syvän, pitkän rintakehän vuoksi voi esiintyä myös mahalaukun kiertymä; se on hätätilanne, jossa soitat heti eläinlääkärille, esimerkiksi turvonneen vatsan, levottomuuden ja tuloksettomien oksennusyritysten yhteydessä. Jotkin rotukuvaukset mainitsevat lisäksi sydänongelmia vanhemmalla iällä; luotettavia rotukohtaisia lukuja emme löytäneet. Kaikille koirille nämä sairaudet eivät kehity.

Kiinnitä huomiota myös rakenteeseen: raskas, löysä iho, löysät silmäluomet ja ylipaino rasittavat erityisesti helteellä. Kapea jalostuspohja ja yksittäisten urosten runsas käyttö lisäävät lisäksi sukusiitoksen riskiä; kysy sukutaulusta ja sukusiitosasteesta. Keskustele yksilöllisistä oireista eläinlääkärin kanssa, kuten ontuminen, pitkittyneet iho- tai silmäoireet tai käytöksen muutos.

Ruokinta eri elämänvaiheissa

Oikea annos riippuu tarkasta ruoasta, painosta, iästä, ruumiinkunnosta ja aktiivisuudesta. Käytä pakkausta lähtökohtana, seuraa painoa ja säädä vähitellen; kysy eläinlääkäriltä kasvun, sairauden tai epäilyn yhteydessä.

Menetelmä: määritä nykyinen paino ja laske lepoenergia RER = 70 × paino kilogrammoina potenssiin 0,75. 40 kg:n aikuiselle koiralle se on noin 1 110 kcal, 55 kg:lle noin 1 410 kcal ja 70 kg:lle noin 1 690 kcal. Päivittäinen tarve on tämän päällä jollakin kertoimella, karkeasti 1,4-1,9-kertainen RER, riippuen aktiivisuudesta, ruumiinkunnosta, sukupuolesta ja siitä, onko koira kastroitu; rauhallinen vartija on usein alemmassa puoliskossa. Tämä on lähtöarvio, ei suositus. Laske valitun ruoan ME-arvolla: grammaa päivässä = kcal päivässä ÷ ME kcal/kg × 1000. Emme anna grammaesimerkkiä, koska se riippuu valitsemastasi ruoasta. Arvioi paino ja ruumiinkunto kahden tai neljän viikon kuluttua.

Pentu: valitse täysravinto suurille tai erittäin suurille roduille, pidä kasvu rauhallisena ja hoikkana ja jaa päiväannos useampaan ateriaan; älä anna irtokalsiumia ilman eläinlääkäriä. Aikuinen: yleensä kaksi ateriaa, lepo ennen ja jälkeen syömisen; se ei ole takuu mahalaukun kiertymää vastaan, keskustele asiasta eläinlääkärin kanssa. Seniori: sovita aktiivisuuden, lihasmassan ja hampaiston mukaan, ei vain iän mukaan. Tunnustele kylkiluut: ne tuntuvat ilman rasvakerrosta ja päältä katsoen on näkyvä vyötärö; paksu turkki vaikeuttaa katsomista, joten tunnustele. Herkut lasketaan mukaan; vähennä ne päiväannoksesta. Raikasta vettä on aina oltava saatavilla. Esimerkkejä valikoimasta: Advance Puppy Protect Maxi suurten rotujen pennuille ja Smølke Adult Maxi suurille aikuisille koirille 30 kg:sta alkaen; katso myös seniorikoiran ruoka vanhemmille koirille. Tarkista aina etiketti ja ME-arvo.

Aika, kustannukset ja päivittäinen kuormitus

Odota suurta päivittäistä ajankäyttöä kävelyihin, koulutukseen, sosiaalistamiseen ja valvontaan. Ruoka: suuri kuluerä koiran painon vuoksi. Vakuutus ja eläinlääkäri: korkea, ja puskuri odottamattomiin kuluihin nivelissä tai hätätilanteessa. Turkki ja trimmaussalonki: matala tai keskitaso, lähinnä aikaa karvanvaihdon aikana. Koulutus ja ohjaus: korkea, erityisesti ensimmäisinä vuosina. Varusteet: tukevat valjaat, tukeva hihna ja erityisen iso peti tai häkki. Tila ja kuljetus: iso auto ja aidattu alue ovat lähes edellytys. Emme mainitse kiinteitä summia; pyydä ajantasaiset hinnat ja tarjoukset.

Edut

• Itsevarma, itsenäinen vartija, joka on valpas ilman aggressiokoulutusta;
• vahva side perheeseen, rotukuvausten mukaan usein uskollinen omille ihmisilleen;
• vankka rakenne ja UKC:n mukaan sitkeä ja mukautuu moniin ilmastoihin;
• rauhallinen ja vähän liikuntaa vaativa moniin työrotuihin verrattuna, jos sillä on turvallinen alue;
• turkki, joka ei vaadi trimmaussalonkia.

Haitat ja huomiopisteet

• Paljon voimaa yhdistettynä omaan harkintaan ja vieraisiin kohdistuvaan epäluuloon;
• voimakas haukku ja reviirikäytös, mikä aiheuttaa haittaa naapureille asuinalueilla;
• täysikasvuinen vasta noin kolmen vuoden iässä, joten sosiaalistamisen ja ohjauksen jakso on pitkä;
• lailliset rajoitukset joissakin maissa (katso Lainsäädäntö maittain);
• rajalliset terveystiedot ja pieni jalostuspohja Pohjois- ja Länsi-Euroopassa;
• voimakas karvanvaihto ja herkkyys lämmölle;
• korkeat kustannukset ja ajankäyttö ruokaan, vakuutukseen ja varusteisiin.

Kenelle sopii

Aikuiselle, kokeneelle taloudelle, jolla on suuri, turvallisesti aidattu alue, joka haluaa ohjata itsevarmaa vartijaa rauhallisesti ja johdonmukaisesti, käyttää vuosia sosiaalistamiseen ja on valmis arvioimaan kasvattajia kriittisesti ja tarkistamaan terveystulokset. Näet koiran perheenjäsenenä, jolla on tehtävä, et imagokoiranna, ja olet etukäteen selvittänyt, mitä kunta, vakuutusyhtiö ja vuokranantaja ajattelevat tällaisesta koirasta.

Kenelle ei sovi

Ei sille, joka etsii ensimmäistä koiraa, asuu kerrostalossa tai asuinalueella, saa paljon vieraita, joutuu jättämään koiran usein pitkäksi aikaa yksin tai haluaa koiran tehdäkseen vaikutuksen. Ei myöskään sille, joka asuu Tanskassa, eikä talouksille, joissa on pieniä lapsia ja joilla ei ole aikaa jatkuvaan valvontaan.

Lainsäädäntö maittain

Tanska: Tanskan koiralaki (§ 1 a) kieltää kolmentoista rodun, muun muassa Centralasiatisk ovtcharkan, pitämisen ja jalostuksen sekä sellaisten risteytysten, joissa jokin näistä roduista esiintyy. Myös elinkeinotarkoituksessa tapahtuva maahantuonti on kielletty, ja Fødevarestyrelsenin virallisen ohjeen mukaan myös yksityishenkilöt, turistit mukaan lukien, eivät saa tuoda tällaista koiraa Tanskaan; kauttakulkevat koirat on rajattu pois. Koirille, jotka olivat jo olemassa lain tullessa voimaan vuonna 2010, oli siirtymäjärjestely. Tanskassa asuva tai sinne muuttava ei siis voi pitää rotua.

Alankomaat ja Belgia: käytetyistä lähteistä ei löytynyt valtakunnallista rotukieltoa tälle rodulle; aiempi hollantilainen rotuperusteinen aggressiivisia eläimiä koskeva kielto (RAD) kumottiin vuonna 2008, mutta kunnat voivat asettaa sääntöjä vaarallisille koirille paikallisilla määräyksillään ja politiikallaan. Saksassa säännöt vaihtelevat osavaltioittain, emmekä ole varmistaneet jokaisen osavaltion kohdalla, onko rotu listalla. Muista maista emme ole käyttäneet virallista lähdettä; tarkista aina oman maasi, alueesi ja kuntasi voimassa olevat säännöt sekä vakuutusyhtiösi ja vuokranantajasi säännöt.

Vastuullinen hankinta, adoptio tai uudelleensijoitus

Kysy tuloksia: lonkka- ja kyynärtulokset, vanhempaneläinten käytöskuvaus ja sukutaulun alkuperä (FCI-standardi 335). Käy kasvuympäristössä, tapaa emä ja mieluiten myös isä ja katso, miten vanhempaneläimet liikkuvat, hengittävät ja reagoivat vieraisiin. Pentu ei lähde emästään ennen kahdeksan viikon ikää. Tarkista lemmikkipassi, mikrosiru ja rokotukset. Vältä luovutusta parkkipaikalla, useita heti saatavilla olevia pentueita, painostusta maksaa nopeasti, kasvattajia, jotka valitsevat vain painon, koon tai tyypin mukaan, ja ilmoituksia, jotka mainostavat koiraa statussymbolina tai turvallisuusesineenä.

Koska rotu on Pohjois- ja Länsi-Euroopassa pieni, luotettava kasvattaja ei aina ole lähellä; tuojan on tarkistettava kuljetuksen, iän, terveyden ja typistyksen säännöt. Uudelleensijoitukseen kelpaavat eläinsuojelulaitokset ja rotukohtaiset yhdistykset; ole rehellinen asumistilanteestasi ja tee yhteistyötä käytösasiantuntijan kanssa. Saatavuutta omalla alueellasi ei ole varmistettu.

Usein kysytyt kysymykset keskiaasianpaimenkoirasta

Onko keskiaasianpaimenkoira aloittelijan koira? Ei; voima, oma harkinta ja vieraisiin kohdistuva epäluulo vaativat kokemusta ja johdonmukaista ohjausta.

Onko rotu kielletty? Tanskassa kyllä, katso Lainsäädäntö maittain. Käyttämistämme lähteistä ei löytynyt valtakunnallista kieltoa Alankomaille ja Belgialle; kunnilla, vuokranantajilla ja vakuutusyhtiöillä voi olla omia sääntöjä.

Voiko se asua kerrostalossa? Ei realistista; koko, ääni ja vieraiden aiheuttamat virikkeet puoltavat omaa aidattua aluetta.

Kuinka paljon se haukkuu? Vartijat pitävät ääntä, erityisesti öisin ja pihalla olevien vieraiden kohdalla. Varaudu naapurihaittoihin asuinalueella.

Voiko se kulkea vapaana? Vain siellä, missä se on turvallista ja sallittua; luotettava luoksetulo itsenäisellä vartijalla ei ole itsestäänselvyys.

Kuinka painava ja suuri se on? FCI:n mukaan vähintään 70 cm ja 50 kg uroksilla sekä vähintään 65 cm ja 40 kg nartuilla; standardi ei mainitse enimmäisarvoa, joten varaudu suureen ja raskaaseen koiraan.

Loppupäätelmä

Pidä keskiaasianpaimenkoiraa vartijana, joka on hallinnut alansa tuhansia vuosia ja haluaa harjoittaa sitä myös sinun puutarhassasi. Tuloksena on rauhallinen, uskollinen ja pelkäämätön koira, mutta myös sellainen, joka päättää itse, kuka on tervetullut. Se sopii kokeneelle omistajalle, jolla on suuri, turvallinen alue, paljon kärsivällisyyttä ja kriittinen silmä kasvattajiin; se, joka etsii helppoa ensimmäistä koiraa, asuu asuinalueella tai Tanskassa tai haluaa koiran ennen kaikkea sen vaikuttavan ulkonäön vuoksi, valitsee paremmin toisen rodun. Sen hyvinvointi riippuu terveestä, tasapainoisesti jalostetusta koirasta, vuosien sosiaalistamisesta ja elämästä, jossa on selkeät rajat ja oma tehtävä.